tiistai 19. marraskuuta 2013

Retu

Synttäripäivä ja ratsastustunti! Päivä ei alkanut hyvin, kun aamulla heti poltin silitysraudalla lempipaitani käyttökelvottomaksi, joten en odottanut tältä ratsastustunniltakaan paljon.

Taas oli myös uusi hevonen, Retu. Retukin oli kuulemma tullut Peikille vasta kesällä, kuten minäkin :) Ja voi että, miten ihana hevonen se olikaan! Se täysin pelasti mun muuten pimeän ja sateisen syntymäpäivän! Se oli juuri sellainen hevonen, jollaisen haluaisi ihan itselleen. Superkiltti, todella osaava, kaunis muoto, ihanat askellajit, etenkin laukka oli pehmeää unelmaa. Retulla oli hyvää eteenpäin pyrkimystä, mutta se tuntui olevan täysin mun hallinnassa lähes koko ajan. Parissa tehtävässä puolipidätteet eivät ihan menneet läpi, mutta en paljon sitä ehtinyt ajattelemaan, kun olin niin hurmiossa sen menosta :)

Tehtiin sulkutaivutusta ravissa ja laukassa sekä vastalaukkaa. Sulkutaivutusta en ole mennyt aikoihin ja siinä menikin muutama kierros ennen kuin sain sen kohdilleen. Ensin oli liian vähän takaosa sisällä, sitten liian paljon, liikaa taivutusta kaulassa ja liian vähän taivutusta kaulassa. Onneksi pari kertaa oli Kirsinkin mielestä juuri oikein!

Vastalaukkatehtävässä Retu hieman kuumeni suoralla uralla ja kun ravissa piti tehdä kulma niin Kirsin mukaan oltiin menossa ovesta ulos. Mun mielestä oltiin kyllä hyvin uralla, vaikka vähän liian lujaa mentiinkin. Mutta varmaan koskaan en ole millään hevosella mennyt vastalaukkaa niin helpon tuntuisesti ja tasaisesti upeassa muodossa! Ei siinä voinut kuin nauttia.

Näyttää tulevan vaan yhä ihanampia hevosia eteen Peikillä. Tästä on hyvä jatkaa. Muutama tunti syyskautta jäljellä, keväällä olisi tilaisuus ottaa estetunti tasaisen lisäksi. Täytyypä harkita asiaa :)



tiistai 5. marraskuuta 2013

Delma ja Netta

Taas kaksi ratsastustuntia takana. Viime viikolla, kun tehtiin taivutuksia ja erityisesti avotaivutusta kaikissa askellajeissa, menin uudelleen Telmalla. Alusta asti meni hyvin, laukkakin oli helpompaa kuin ekalla kerralla. Telman ilmiömäinen yrittäminen nousi uudelle tasolle kun päästiin varsinaiseen tehtävään, eli avoa toinen pitkä sivu ja nelikaarinen kiemuraura toisella pitkällä sivulla. Oltiin muuten viime viikolla ekaa kertaa maneesissa yhtä aikaa toisen ryhmän kanssa. Ulkona on ikävän pimeää, märkää ja kylmää nyt... Ensin katsoin, että eihän tästä mitään tule, maneesi oli jaettu pituussuunnassa poikki ja puolikas tuntui hirveän kapealta. Mutta tehtävät olivat fiksuja, joten sujuihan se kuitenkin.

Telma oli tosiaan aivan super-ihana! Se meni niin hyvin ja jaksoi tosi pitkään. En oo varmaan koskaan aiemmin onnistunut tekemään avoa laukassa noin hyvin hevonen koottuna. Kirsi kehui meitä molempia koko tunnin niin että oltiin ihan otettuja tunnin jälkeen. Telma oli kyllä ehkä vähän enemmän innoissaan karsinassa odottavasta ruuasta kuin kehuista, mulla tais olla toisin päin :)

Tänään sitten sain jälleen uuden tuttavuuden, Netan. Tallin sivuilla Cornettasta sanotaan: "Vauhdikas ja kuuma hevonen, joka vielä kaudella 2011 hyppäsi kansallisia Suomessa. Kiltin luonteensa ja herkän ratsastettavuutensa ansiosta noussut taitavien ratsastajien suosioon." Ja vauhtia tosiaankin riitti! Alussa Netta tuntui jopa vähän hitaalta pohkeelle, mutta kun päästiin laukkaamaan niin hevonen lähti yhtäkkiä kuin tykin suusta eteenpäin. Käynti oli ehkä kuitenkin vaikein askellaji meille tänään. Netta ei oikein ymmärtänyt, että käynti ei ole nelitahtinen pikakelaus ja että sitä pitäisi kyetä menemään myös edes vähän aikaa ihan suoraan. Laukkaa yritin hallita eri tavoin, mutta mikään ei oikein onnistunut. Kyllähän se jotenkin pysyi käsissä, mutta ei sitä nyt hyvällä tahdollakaan voinut hallituksi kutsua. Kirsin ohje oli se, mikä kyllä on mulle ihan selvää: käden pitäisi olla pehmeä ja mitä enemmän ohjista vetää, sitä enemmän hevonen kuumenee. Ei vaan ole ihan helppoa päästää ohjasta, kun hevonen ampaisee eteenpäin. Netalla olisikin kiva mennä joku toinenkin kerta ja yrittää uudelleen. Toisaalta mulla on aina ollut aika vaikeaa saada vauhtihirmuja rauhottumaan... Tehtävät oli sinänsä tänään melko helppoja.

On kyllä ollut taas pari niin kivaa tuntia, että tekisi heti taas mieli uudelleen hevosen selkään. Täytyy miettiä, oisko sitä varaa ja aikaa ottaa toinen tunti keväällä...

Vähän päivitystä.. Daisy, Leo, Basse, Mandi, Jere...

Jotenkin aika vaan mennyt, enkä oo muka ehtinyt päivittää tätä.. Se kostautu heti tänään, kun sekoitin Mandin ja Daisyn keskenään ennen tuntia ja luulin meneväni ihan eri hevosella :D

No niin... Menin Jerellä jossain vaiheessa.. Se meni ihan ok, tehtiin pysähdyksiä ja sellasta, mutta heppa jäi aika laiskaks. Ehkä en itekkään koittanut saada sitä kunnolla ravaamaan, koska sillä on aika iso askel... Kunnon lintsari... :,D

Mandilla menin sitten yhdellä tunnilla ja se oli aika katastrofaalista... Mandia ei huvittanut juuri liikkua ja mitä enemmän annoin pohkeita, sitä varmemmin heppa pysähty keskelle kenttää... Ei myöskään auttanut, ettei mulla ollut kouluraippaa vaan lyhyt esteraippa... Sain sitten onneks pidemmän raipan lainaan ja alettiin päästä eteenpäin.. Oli siinä tunnissa jotain positiivistakin, mutta muistan lähinnä alkuähellyksen, kun mun ja Mandin yhteissäveltä ei meinannu löytyä..

Basse oli mulle uusi tuttavuus. Tosi kivan tuntuinen reipas heppa. Tehtiin vastalaukkaharjoituksia, jotka sujui hyvin. Ongelmia oli lähinnä ratsastajalla ohjata hevonen kulmaan ilman että siitä tuli liian jyrkkä tai liian kaareva. Tykkäsin Bassesta kyllä tosi paljon! :)

No niin, viime viikolla menin sitten Leolla, jolla olen aikaisemminkin mennyt. Tehtiin paljon taivutuksia niin johan alkoi heppa näyttämään hepalta ja mustakin tuntui ekaa kertaa tänä syksynä, että ratsastin jopa :D Kirsi-opekin sanoi, että Leo näytti ihan eri hevoselta tunnin alussa kuin lopussa. JES! :)

Tänään menin sitten Daisyltä, jota luulin tosiaan Mandiksi.. :,) No aika pian huomasin, että eri heppahan tää on, kun vauhtia riitti alusta alkaen. Daisy ei oikeen taipunut oikealle juurikaan, mutta ihan ok meni noin muuten. Laukkakulmat osoittautu hankalaksi. Ensinnäkin tultiin liian lujaa laukkaa ja toiseks maneesin ovi oli muutenkin Daisyn mielestä tosi ei-kiva, niin hieno spurtti tuli aina lyhyellä sivulla. Koita siinä sitten ratsastaa lyhyttä laukkaa... Mutta raviharjoitukset meni hyvin. Alkaa taas sujumaan tää ridaus! Oon kyllä siitä onnellinen :)