Vk 35 - Marco ja Jere

Ma 25.8. Sain estetunnille Marcon, jolla menin ekan estetunnin Mervin ryhmässä. Samaa rataa mentiin tälläkin kertaa, mutta oli ehkä vielä vähän jännempää... Alkuverkka meni kohtuullisesti ja rauhallisesti, laukan kanssa oli vähän vaikeuksia. Ensimmäiset hypyt menivät ympyrällä ihan hyvin, mutta siinäkin Marco jo vähän kuumeni.

Sitten ruvettiin hyppäämään okseri, pysty linjaa, jonka jälkeen tuli kavaletti ja pysty toiseen suuntaan. Marco oli sitä mieltä, että oltiin hyvinkin kunnianhimoisella esteradalla, selässä vaan oli joku kokematon jauhosäkki, josta ei tiennyt mitä se tekee ja haluaa. Niinpä se päätti hypätä ensimmäisen okserin hurjan kaukaa valtavalla hypyllä, jonka jälkeen otettiin hirmukiito seuraavaa pystyä päin ja se vauhdilla yli ettei liikaa pelota. No ratsastaja meinasi jalkautua (tai voisi sanoa kaulautua) okserin jälkeen ja ei ollenkaan ajatellut hypätä seuraavaa pystyä. Ratsastaja ei oikein kuitenkaan Marcolle mitään voinut vaan yli mentiin. kuin ihmeen kaupalla pysyin kuin pysyinkin selässä. Vähän nyyhkytin siinä Merville, että jännittää ja liian lujaa menee, mutta mentiin sitten uudelleen saman tien koko homma. Vähän paremmin meni. Muu porukka totesi, että hyvin tsempattu, joten mahtoi taas näyttää mielenkiintoiselta... Mervin neuvo laskea laukan tahtia kolmeen mielessä auttoi mua keräämään itseni ekan kerran jälkeen. Pitää kyllä varmasti täysin paikkaansa, kun Suomen ratsastusmaajoukkueen psykologi sanoi jossain jutussa ratsastuksen olevan kaikista olympialajeista psyykkisesti haastavin. Täytyy keskittyä ensi viikollakin noudattamaan tätä Mervin neuvoa niin en ehkä sählää niin paljon selässä ennen estettä. Tehtävä ei mennyt merkittävästi paremmin toisellakaan yrittämällä, tällä kertaa vaistomaisesti vetäisin oikeasta ohjasta ennen okseria ja Marco pysähtyi. Taas piti yrittää vaan keskittyä rentoon käteen niin kyllähän se sitten hyppäsi.

Marcon kanssa pitäisi pysyä todella rauhallisena ja päättäväisenä. Lisäksi ei missään nimessä saa ennakoida sen hyppyä, kun sitä ei oikein tiedä milloin se hyppää... Ja tasapainon on syytä olla kunnossa.

Ti 26.8. Olin aivan hajalla maanantain tunnin jälkeen, joka paikkaan sattui. Lisäksi sormista oli lähtenyt nahka, yritin teipata laatareilla, mutta eihän ne mitään auttaneet. Sain Jeren, joka ei ollut ollenkaan niin hidas kuin minä ja Kata muistettiin. Alusta asti se jolkotteli hyvässä tahdissa ja vähän turhankin kiireisesti. Mentiin aluksi hurjassa metelissä avotaivutusta. Maneesin katto jylisi niin että luulin sen jo hajoavan, kun ulkona satoi kaatamalla. Jo viime viikolla jouduttiin kaksi ryhmää samaan aikaan maneesiin kun taivas on revennyt tasaiseen tahtiin eikä kenttä ehdi kuivua. Avo meni oikein mainiosti sekä käynnissä että ravissa, vaikka ohjista en oikein saanutkaan kunnolla otetta kun sormiin sattui niin paljon.

Sitten mentiin taas samaa vastalaukkatehtävää, jota ollaan tehty joskus ennenkin. Puolirata leikkaa, suoristus ja suoraan käyntiin ennen kulmaa. Jere kuumeni aivan liikaa, jo verkassa laukka oli outoa, tuntui, että ehkä sitä häiritsi mun kannukset. Se tuli vastalaukkaan liian kovaa, en pystynyt pitämään sitä mun auenneilla sormillani eikä tehtävästä oikein tullut mitään. Se rupesi myös ennakoimaan liikaa. Lopussa sain sen pari kertaa menemään ihan kohtuullisesti, mutta en ollut ihan tyytyväinen.

Olipas kerta kaikkiaan rankat kaksi tuntia tällä viikolla. Ensi viikolla hieman helpotusta kiitos!

Vk 34, Neco

Tällä viikolla oli vain maanantaina estetunti. Sain taas Necon, jolla menin tasaisella tiistaina. Tämä olikin hyvä juttu, oli vähän tuntumaa. Olin ajatellut, että kerrankin olen ajoissa tallilla laittamassa heppaa, mutta ulkona oli kaatosade ja liikenne aivan sekaisin. Kulutin yli 45 min matkaan Larusta Graniin, käsittämätöntä... Siinä vaiheessa kun päästiin Necon kanssa maneesiin olin niin aivan hiessä, stressaantunut ja läpimärkä. Necolla oli varmaan ihan sama fiilis...

Maneesissa meitä oli kaksi ryhmää kaatosateen vuoksi, kenttä oli käyttökelvoton. Ahdasta siis oli. Mervi oli kuitenkin taas tehnyt fiksut tehtävät, jotka mahtui ihan hyvin tekemään puolellakin maneesilla. Lopullinen kuvio oli seuraavanlainen: ensin pysty, sitten keskihalkaisijalla innarit, joiden jälkeen toiseen suuntaan okseri. Verkassa oli taas tekemistä, että sain Necoon vähän vauhtia. Erityisesti laukannostot olivat vaikeita. Sain kuitenkin kohtuullisen hyvän tuntuman, joka vielä parani kun päästiin hyppäämään. Saatiin hyvä rytmi ja näin itsekin nyt vähän paremmin hyppypaikat ja askeleet, kun kiinnitin siihen enemmän huomiota. Mun ongelma ei niinkään ole katse, joka tuntuu olevan monelle muulle vaikeaa. Mä katson aina ajoissa seuraavaa estettä, jo ennen hyppyä. Ehkä jopa liian ajoissa. Mervi painotti, että heti kun näkee askeleet, niin katse seuraavalle. Siihen yritin kiinnittää huomiota. Mulle se ei sanonut katseesta mitään, mutta muilta oppii. Sen takia tuntui, että ennakoin hyppyjä vähän vähemmän.

Laukanvaihdot eivät multa vielä oikein kunnolla suju, en oo oikeastaan koskaan niitä kunnolla harjoitellut, mutta Peikillä selvästi oletetaan, että tämän tasoisessa ne sujuvat kuin vettä vaan :) Onneksi Peikin hepat vaihtavat laukkaa melkein itsestään aika moni. Ainoa mikä meidän piti Necon kanssa ottaa uudelleen oli viimeinen iiiso okseri (mun mielestä, tuskin Necon), jonka jälkeen Neco laskeutui oikeaan laukkaan, mutta vaihtoi parin askeleen jälkeen väärään. Vikalla kerralla hyppy meni hienosti: käsi eteen, johda vasemmalle, katse vasemmalle. Vasen laukka tuli, mutta vaihtui kuitenkin kulmassa oikeaksi. Eli ihan ei saatu täydellisesti menemään tehtävää, mutta Mervi sanoi, että hyppy oli niin hyvä, ettei kannata enää hinkata laukan kanssa.

Oon tykännyt Mervin tunneista tosi paljon. Aina kun joku ei mene kunnolla, pitää tulla saman tien uudelleen. Neuvoja tulee koko ajan, Mervi on rauhallinen ja kannustava. Meillä on myös kiva ryhmä :) Toivottavasti kausi jatkuu yhtä hyvin ja saadaan olla ulkona vielä pitkään.

Voittajafiilis

5.8. Ensimmäinen Kirsin koulutunti kesätauon jälkeen. Ja sain uuden hevosen, Wybon. Olen nähnyt ainoastaan Wybon potkimista ja pukittelua muiden tunneilla, joten en ollut hirveän luottavainen tunnin menestykseen. Kirsi sanoi, että pitää välttää yhtään puristamasta Wyboa pohkeella, muuten se potkii. Ja lisäksi sitä saa komentaa ihan kunnolla. Pysyin selässä eikä Wybon potkiminen hirveästi häirinnyt, vaikka eihän se ihan luotettavalta tuntunut. Sitä oli vaikea saada suoraksi ja laukka oli paikallaan leijuvaa ja keinuvaa. Sain kuitenkin hieman parannettua hepan suoruutta ja muistin jo lopputunnista olla puristamatta sitä. Laukkaan jäi vielä työstettävää, olisi pitänyt ehkä raipalla sitä vähän komentaa ja käskeä enemmän eteen verkassa, mutta hyvä, että jää ensi kerraksi kehitettävää.

11.8. Mervin estetunti Ripalla. Ripasta muistan, että kun olen sillä yrittänyt viimeksi hypätä, heppa ei liikkunut mihinkään ja oli niin tahmea kuin olla ja voi, mutta hyppäsi kuitenkin kaiken yli. Satsasin siis verkassa siihen, että saisin Ripan liikkumaan oma-aloitteisesti eteenpäin. Onnistuin siinä kohtalaisesti, vaikka välillä tulikin takapakkia ja aika raskasta oli. Kuitenkin kun alettiin hyppäämään, Ripa vähän heräsi. Meillä meni eka tehtävä jo tosi hyvin. Siinä laukattiin keskiympyrällä ja hypättiin ensi kaksi, sitten neljä kavalettia. Avainsana oli katse. Heti kun se herpaantui, hevonenkaan ei kääntynyt niin hyvin. Mä onnistuin hyvin ja saatiin oikein hyvä tahti Ripan kanssa. Sen jälkeen tehtiin laukanvaihto puoliympyrällä ja hypättiin pitkällä sivulla kaksi pystyä, joiden välissä oli kavaletti. Eka väli viisi askelta ja tokaan piti saada neljä. Se ei meille sitten ollutkaan helppoa. Ripa kielsi kahteen kertaan, kun yritin neljällä askeleella päästä tokan välin. Siinä sitten taas roikuin sen kaulalla ja juuri ja juuri pääsin ylös. Yritin sanoa Merville, etten uskalla mennä enää kovempaa, johon vastaus oli, että ei pidäkään mennä kovempaa vaan pidempiä askelia. Kuitenkin ohje kaarteessa oli, että ota vähän lisää kierroksia! Päästiin kuin päästiinkin viimeisellä kerralla yli neljällä askeleella, vähän meni vinoon, mutta pysyin selässä ja voitin itseni. Jee!

12.8. Tasainen tunti Necolla. Tällä tunnilla palattiin perusasioihin, taivutettiin keskiympyrällä pienentämällä ympyrää, tehtiin pohkeenväistöjä ja yritettiin laukata suoraan. Ympyrä leikkaa oli vaikea tie koko ryhmälle. Neco oli onneksi superkiva, sain siihen heti verkassa hyvin virtaa ja se liikkui kauniisti ja teki hyvin töitä koko tunnin. Kirsikin tuntui olevan kohtuullisen tyytyväinen, mutta pääasia, että itse olin. Neco ei tyypilliseen tapaansa edes tuijotellut mitään vaan keskittyi kerrankin asiaan. 

Toinen viikko tunteja takana ja voittajafiilis! Toivottavasti sama jatkuu.

Uusi kausi uudet tunnit

Tänään (4.8.) alkoi uudet tunnit, uudessa esteryhmässä. Vaihdoin, kun Petra lopetti meidän opettajana keskiviikon ryhmässä, tiesin, että Mervi on kiva ja klo 18 alkava tunti on parempi. Uusi ryhmä vaikutti kivalta. Muutama junnu ja muutama sennu. Sain Marcon, jolla olen mennyt näköjään kerran aiemmin, mutta en esteitä. Vähän taas jännitti, että mitähän tästä tulee. Mervi kuitenkin vakuutti, että Marco on tosi varma hyppääjä ja menee alkeisestetunneillakin.

Verkassa yritin taas lähinnä muistella, miltä siellä selässä tuntuu ja selviytyä yli 30 asteen helteessä. Marco tuntui kivalta, mutta sen taivuttaminen oli haastavaa jälleen. Laukka tuntui olevan vähän liian levällään, mutta parani. Tehtävä oli kohtuullisen helppo, suoralla ristikko, johon lähestyminen ravissa, sen jälkeen kavaletti ja okseri. Sitten piti voltilla vielä ylittää kaksi kavalettia ja lopuksi lävistäjällä lankku ja toinen lankku päädyssä kaarevalla tiellä. Alku meni aika hyvin meillä, mutta kun lankut otettiin mukaan, Marco kiihdytti juuri ennen estettä ja teki muutaman valtavan hypyn, joihin en yhtään päässyt mukaan. Siinä oli taas lento aika lähellä... En jotenkin saanut laukkaa rytmikkääksi enkä askeleita sopimaan niin, että hyppy olisi ollut sujuva. Vääriä laukkojakin tuli muutaman esteen jälkeen. Marco kuumeni melko lailla ja jolkotti kovaa vielä loppuravissakin. Pääasia kuitenkin, että pysyin selässä ja tunti meni kuitenkin ihan kohtalaisesti.

Tästä se taas lähtee, huomenna sitten koulutunti tutussa ryhmässä.