Tällä viikolla oli vain estetunti, harjoitusestekilpailuihin en ole vielä uskaltautunut. Ehkäpä keväällä kerään rohkeuteni ja menen kokeilemaan edes 60 cm rataa. Jos yhtä hyvä fiilis estetunneilla jatkuu. Jotenkin sitä aina yrittää kerätä itsensä ennen tuntia niin, että vaikka olisi kuinka vaikea hevonen tai päivä, yrittäisin kuitenkin lähteä puhtaalta pöydältä tunnille ja tekisin parhaani. Näin ajattelin eilenkin, kun sain Necon, jonka kanssa mulla on ollut hyviä ja vähemmän hyviä tunteja.
Neco pitää saada kulkemaan pohkeen edessä kunnolla, jotta se ei jää veltoksi ja laukka kipittelyksi, sillä jos niin käy, niin eihän se hyppää. Verkassa keskityin siihen ja onnistuin kohtuullisesti. Neco kuitenkin kaatui selvästi vasemmalle taistelin saadakseni sen suoraksi vasemmalle. Oikea puoli oli paljon helpompi. Mervi ohjeisti pitämään vasemman käden vasemmalla, ei ollut niin helppoa kuin miltä se kuulostaa.
Mentiin tällä kertaa selkeää tehtävää monta kertaa, joka oli hyvä juttu. Tuli varmempi olo ja ehti vähän tarkemmin ajatella tekemisiään. Ensin oli keskihalkaisijalla kavaletti, jonka jälkeen oikealle laukattiin koko pitkä sivu ja sitten toisella pitkällä sivulla kavaletti - 3 askelta - pysty - 1 askel -pysty - neljä askelta - kavaletti, jonka jälkeen vielä toinen kavaletti keskihalkaisijalla ja vaihto. Yritin keskittyä painoon, katseeseen ja etenkin siihen, että saan Necon hyvään laukkaan. Vaihdot menivät hyvin ja vaikka ihan aluksi Neco meinasi vähän jäädä hitaaksi ja otti sarjan jälkeen 5 askelta, sain korjattua tilannetta hyvin. Lopuksi sarja näyttikin jo taas hirveän korkealta ja yritin psyykata itseäni, etten ollenkaan miettisi sitä. Eikös sitten muut tuntilaiset juuri ennen mun vuoroa kuitenkin kommentoineet, että hui kuinka korkeita. Ei noin saa tehdä! Onneksi sain pidettyä itseni kasassa ja keskityttyä laukkaan. Hyvin meni, eikä Neco epäröinyt yhtään! Yhden mokan tein, kun Mervi neuvoi mua sarjalla ja piti korjata Necoa vähän suoremmaksi välissä. Siinä vaiheessa tietysti unohdin viimeisen kavaletin ja laukanvaihdon kokonaan ja menin ohi. Mikä siinä onkaan, että esteillä tulee ihan putkiaivoksi, eikä pysty keskittymään kuin yhteen asiaan kerralla...
Peikin hepat on kyllä niin hyviä opetushevosia esteillä. Ne tekee juuri niin hyvin kuin ratsastaja osaa pyytää, mutta eivät kyllä ilmaiseksi paljon anna. Se opettaa joka askeleella. Tästä on hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti